KOHDEVENYTYKSET
SOPIVAT KAIKILLE

Venytysasennot ovat
yksinkertaisia ja helppo oppia sekä sopivat jokaiselle iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta.

Kohdevenytykset vähentävät lihasten kireyttä ja kipuja sekä
ehkäisevät kramppeja.

Venytykset helpottavat
liikuntaa ja arkiaskareita
sekä antavat hyvän olon tunteen.

"Aktiivinen kohdevenyttely"
-kirjan 53 venytystä myös
vahvistavat kehon lihaksia ja hoitavat niiden sekä jänteiden ja nivelten kuntoa ja terveyttä.

Aaron Mattes on tehnyt opaskirjan "Specific Stretching for Everyone,"
jossa on kuvattu kohde-
venytykset kehon tärkeim-
mille lihaksille. Venytyksiä
olisi hyvä tehdä päivittäin
ja perusteellinen venyttely
ainakin kerran viikossa.

AKTIIVINEN KOHDEVENYTTELY -KIRJASTA ILMESTYI
VUONNA 2013 NELJÄS, TÄYDENNETTY PAINOS

Kirjassa on ohjeet 53
tärkeimmän venytyksen
tekemiseen 30 eri
urheilulajin harrastajille.
Siinä on myös runsaasti
tietoa aktiivisesta
kohdevenyttelystä ja sen
perusteista sekä vertailua
muihin venytystapoihin.

Maailmalla kohdevenyttely
tunnetaan nimellä AIS eli
"Active Isolated
Stretching." Aaron L.
Mattes kehitti sen
USA:ssa 1970 -luvulla.

Urheilijat ottivat
kohdevenyttelyn
ensimmäisinä
harjoittelunsa tueksi,
mutta se sopii venyttelyyn
jokaiselle kunnosta
riippumatta.


Mattesin uusin kirja
AIS/kohdevenyttelystä on
"Aaron Mattes`Active
Isolated Stretching".
Se ilmestyi vuonna 2012
ja siinä on kuvattu noin
190 venytystä kehon eri
lihaksille ja niiden osille.

Näin suuri määrä
venytyksiä on tarpeen
erityisesti fysioterapian
sovelluksia varten.
Urheilijat tarvitsevat
tarkkaan kuhunkin
lihakseen tai sen osaan
kohdistettuja venytyksiä
muun muassa vammoista
kuntoutumisessa.

Kohdevenytysten avulla huippukunto nostetaan uudelle tasolle 

Kohdevenytykset lisäävät voimankäytön tehoa, ehkäisevät rasitusvammoja ja hoitavat lihasten ja jänteiden kuntoa ja terveyttä. Nämä ovat merkittävimmät edut, joiden ansiosta yhä useammat huippu-urheilijat ovat ottaneet aktiiviset kohdevenytykset harjoittelunsa tehostamiseen. Näitä venytyksiä voidaan tehdä hyvällä teholla ennen harjoituksia ja kilpailuja ilman, että lihakset väsyisivät ja tulokset heikkenisivät. Niitä voidaan tehdä myös välittömästi harjoituksen jälkeen. Venytellään jopa useamman kerran päivässä harjoitusten lomassa.

Siten voidaan harjoitella entistä intensiivisemmin paremman kuntotason saavuttamiseksi. Esimerkiksi maratonin vieläkin voimassa olevan naisten maailmanennätyksen 2 tuntia 15 min. 25 sek. vuonna 2003 juossut brittiläinen Paula Radcliffe vietti ennen suuria kilpailuja useita viikkoja Limerickissä Irlannissa, missä Gerard Hartmann käsitteli häntä kaksi kertaa päivässä noin kahden tunnin ajan. Hartmann kertoi tämän saksalaisen Leichtathletik -lehden haastattelussa huhtikuussa 2009. (Haastattelu konaisuudessaan löytyy sivustossa täältä.) Haastattelussa selvisi myös, että Haartmannin hoitojen salainen ase (saksaksi "Geheimwaffe") on aktiivinen kohdevenyttely ja että venytyksiä tehdään myös ennen harjoituksia ja ennen kilpailuja vammojen ehkäisemiseksi.

Hartmann on pyrkinyt pitämään käyttämänsä AIS -tekniikan ja sen suuren tehon pimennossa jopa siinä määrin, että haastattelussa hän käytti siitä aluksi saksan kielen sanaa "massieren" eli hieronta.  Haastattelija oli kuitenkin sinnikäs ja sai vastauksen, että kysymyksessä oli AIS-tekniikka. Yhdysvalloissa tällainen AIS/kohdevenyttelyn tehon peittely on ollut jo pitkään tapana, koska on haluttu varjella maan omien urheilijoiden kilpailukykyä.  

Gerard Hatmann on kuitenkin vuodesta 2015 lähtien ryhynyt järjestämään Irlannissa klinikkansa yhteydessä AIS/kohdevenyttelyn lyhyitä kursseja ja kertoo niistä nettisivustollaan www.hartmann-international.com. Kursseja ja harjoituksia pidetään urheilijoille ja valmentajille sekä erikseen fysioterapeuteille, joille opetetaan myös AAIS:ää eli avustettuna tehtyä aktiivista kohdevenyttelyä (Assisted Active Isolated Stretching). Näin hän on entistä avoimempi hoidoissaan käytetystä tekniikasta.       

Raskaiden harjoitusten edellä ja jälkeen sekä niiden välissä tehdyt AIS/kohdevenytykset ovat itse asiassa lihasten ja jänteiden tehohoitoa, jossa korjataan mikrovaurioita, irrotetaan kinnikkeitä ja ehkäistään krampit sekä hoidetaan lihaskivut ja rentoutetaan lihakset perusteellisesti. Muilla venytystekniikoilla tällainen tehohoito ei ollut mahdollista eikä sen vuoksi yhtä intensiivinen harjoittelukaan onnistunut. Parhaiten tällainen tehohoito onnistuu AIS-tekniikan oppineen ammattilaisen, kuten fysioterapeutin tai hierojan avustamana. Urheilija voi tehdä venytykset itsekin, mutta hän voi keskittyä paremmin itse harjoituksiin, kun avustaja huolehtii venytyksistä.

Suomessa näitä AIS-tekniikan ammattilaisia on vielä hyvin vähän. Sen sijaan norjalaiset ovat jo usean vuoden ajan kouluttaneet heitä. He hankkivat AIS/kohdevenyttelyn korkean tason asiantuntijan, urheilulääketieteen tohtori Ben Benjaminin pitämään kursseja Oslossa. Tohtori Benjamin on AIS-tekniikan kehittäjän Aaron L. Mattesin lähin työtoveri ja pitkän uran tehnyt terapeutti. Esimerkiksi vuoden 2015 kesäkuussa kuntoklinikka Balanz yhdessä Norjan hierojien liiton (Norges Massasjeforbund) kanssa järjesti Benjaminin vetämän kohdevenyttelykurssin fysioterapeuteille, hierojille, toimintaterapeuteille ja "personal trainereille".

Nämä koulutuksen saaneet ammattilaiset sitten avustavat urheilijoita venyttelyssä. Selittäneekö tämä osaltaan myös sitä, että Norjan hiihtäjät ovat viime vuosina nostaneet tasonsa entistäkin korkeammalle? He voittivat talvella 2016 maastohiihdon maailmancupin kolme ensimmäistä sijaa sekä miesten että naisten hiihdossa. Hiihto on Norjan urheilun ykköslaji ja siihen käytetään runsaasti resursseja sen lisäksi että hiihtäjillä itsellään on vahva halu ja motivaatio harjoitella intensiivisesti.