KOHDEVENYTYKSET
SOPIVAT KAIKILLE

Venytysasennot ovat
yksinkertaisia ja helppo oppia sekä sopivat jokaiselle iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta.

Kohdevenytykset vähentävät lihasten kireyttä ja kipuja sekä
ehkäisevät kramppeja.

Venytykset helpottavat
liikuntaa ja arkiaskareita
sekä antavat hyvän olon tunteen.

"Aktiivinen kohdevenyttely"
-kirjan 53 venytystä myös
vahvistavat kehon lihaksia ja hoitavat niiden sekä jänteiden ja nivelten kuntoa ja terveyttä.

Aaron Mattes on tehnyt opaskirjan "Specific Stretching for Everyone,"
jossa on kuvattu kohde-
venytykset kehon tärkeim-
mille lihaksille. Venytyksiä
olisi hyvä tehdä päivittäin
ja perusteellinen venyttely
ainakin kerran viikossa.

AKTIIVINEN KOHDEVENYTTELY -KIRJASTA ILMESTYI
VUONNA 2014 NELJÄS, TÄYDENNETTY PAINOS

Kirjassa on ohjeet 53
tärkeimmän venytyksen
tekemiseen 30 eri
urheilulajin harrastajille.
Siinä on myös runsaasti
tietoa aktiivisesta
kohdevenyttelystä ja sen
perusteista sekä vertailua
muihin venytystapoihin.

Maailmalla kohdevenyttely
tunnetaan nimellä AIS eli
"Active Isolated
Stretching." Aaron L.
Mattes kehitti sen
USA:ssa 1970 -luvulla.



Mattesin uusin kirja
AIS/kohdevenyttelystä on
"Aaron Mattes`Active
Isolated Stretching".
Se ilmestyi vuonna 2012
ja siinä on kuvattu noin
120 venytystä kehon eri
lihaksille ja niiden osille.

Näin suuri määrä
venytyksiä on tarpeen erityisesti fysioterapian
sovelluksia varten.
Urheilijat tarvitsevat
tarkkaan kuhunkin
lihakseen tai sen osaan
kohdistettuja venytyksiä
muun muassa vammoista
kuntoutumisessa.

Tutkimuksia kohdevenytysten vaikutuksesta liikkuvuuteen 

Aktiivista kohdevenyttelyä on tutkittu kovin vähän. Vaikutuksista liikkuvuuteen on kuitenkin löytynyt kaksi urheilulääketieteellistä tutkimusta. Niissä koehenkilöt tekevät kohdevenytyksiä ja tavallisia staattisia venytyksiä valituille kehon lihaksille muutaman kerran viikossa usean viikon ajan. Lihasten venyminen ja venytyskulman muutokset mitataan. Tilastollisilla laskelmilla tehdään sitten vertailua menetelmien välillä. Koehenkilöitä täytyy olla aika suuri joukko, jotta saadaan luotettavia tuloksia. Se vaatii runsaasti aikaa ja resursseja. Staattista venyttelyä on tutkittu runsaasti, mutta kohdevenyttelyä vasta hyvin vähän. 

Kaksi niistä on julkaistu urheilulääketieteellisissä julkaisusarjoissa yhden sivun yhteenvetona. Niissä on venyttelyä tehneiden koehenkilöiden ryhmien lisäksi kontrolliryhmät, joiden jäsenet eivät venyttele lainkaan. Koehenkilöt on arvottu ryhmiin satunnaisvalintaa käyttäen. Näillä keinoilla varmistetaan tulosten luotettavuutta. 

Nämä kaksi tutkimusta ja niiden tekijät sekä loppupäätelmät ovat:

(1) Liemohn, W., Mazis, N. & Shang, S. (1999). Effects of Active Isolated and Static Stretch Training on Active Straight Leg Raise Performance. Medicine and Science in Sports and Exercise, 31 (5), supplement S116.

Tutkimuksessa 30 koehenkilöä teki 9 harjoitusta 3 viikon aikana ja he tekivät suoran jalan noston venytyksiä. Molemmat venyttelytavat lisäsivät liikkuvuutta tilastollisesti merkitsevästi, mutta kohdevenyttely lisäsi liikkuvuutta merkitsevästi enemmän kuin staattinen venyttely.

(2) Middag, T.R. & Harmer, P. (2002). Active-Isolated Stretching is not More Effective than Static Stretching for Increasing Hamstring ROM. Medicine and Science in Sports and Exercise, 34 (5), supplement 1: S151

Tässäkin tutkimuksessa 30 koehenkilöä teki polven ojennuksen venytyksiä 5 kertaa viikossa 3 viikon ajan. Tutkimuksessa kohdevenyttely ja staattinen venyttely lisäsivät liikkuvuutta saman verran. Tilastollinen ero ei ollut merkitsevä.

taulukko_tutkimuksista_500x431.jpg