KOHDEVENYTYKSET
SOPIVAT KAIKILLE

Venytysasennot ovat
yksinkertaisia ja helppo oppia sekä sopivat jokaiselle iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta.

Kohdevenytykset vähentävät lihasten kireyttä ja kipuja sekä
ehkäisevät kramppeja.

Venytykset helpottavat
liikuntaa ja arkiaskareita
sekä antavat hyvän olon tunteen.

"Aktiivinen kohdevenyttely"
-kirjan 53 venytystä myös
vahvistavat kehon lihaksia ja hoitavat niiden sekä jänteiden ja nivelten kuntoa ja terveyttä.

Aaron Mattes on tehnyt opaskirjan "Specific Stretching for Everyone,"
jossa on kuvattu kohde-
venytykset kehon tärkeim-
mille lihaksille. Venytyksiä
olisi hyvä tehdä päivittäin
ja perusteellinen venyttely
ainakin kerran viikossa.

AKTIIVINEN KOHDEVENYTTELY -KIRJASTA ILMESTYI
VUONNA 2014 NELJÄS, TÄYDENNETTY PAINOS

Kirjassa on ohjeet 53
tärkeimmän venytyksen
tekemiseen 30 eri
urheilulajin harrastajille.
Siinä on myös runsaasti
tietoa aktiivisesta
kohdevenyttelystä ja sen
perusteista sekä vertailua
muihin venytystapoihin.

Maailmalla kohdevenyttely
tunnetaan nimellä AIS eli
"Active Isolated
Stretching." Aaron L.
Mattes kehitti sen
USA:ssa 1970 -luvulla.

Urheilijat ottivat
kohdevenyttelyn
ensimmäisinä
harjoittelunsa tueksi,
mutta se sopii venyttelyyn
jokaiselle kunnosta
riippumatta.


Mattesin uusin kirja
AIS/kohdevenyttelystä on
"Aaron Mattes`Active
Isolated Stretching".
Se ilmestyi vuonna 2012
ja siinä on kuvattu noin
190 venytystä kehon eri
lihaksille ja niiden osille.

Näin suuri määrä
venytyksiä on tarpeen
erityisesti fysioterapian
sovelluksia varten.
Urheilijat tarvitsevat
tarkkaan kuhunkin
lihakseen tai sen osaan
kohdistettuja venytyksiä
muun muassa vammoista
kuntoutumisessa.

Korjaus kohdevenyttelyyn: venytysrefleksi ei käynnisty

Tutkijat totesivat 10-20 vuotta sitten, ettei ole näyttöä siitä, että venytysrefleksi käynnistyisi 2-3 sekunnin kuluttua venytyksen alusta. Venytysrefleksi kylläkin käynnistyy, jos venytetään hyvin voimakkaasti tai nopeasti (Magnusson 1998 sekä Weppler ja Magnusson 2010, kts. viitteet tämän tekstin lopussa.) 

Aaron L. Mattesin mukaan venytysrefleksin käynnistymisen välttämiseksi piti venyttää enintään kaksi sekuntia. Tämä varoitus venytysrefleksistä levisi AIS/kohdevenytysten soveltajien kirjoituksiin ja on toistunut niissä laajasti ja pitkään.  Myös suomeksi tehdyssä opaskirjassani on tämä varoitus. Tälle varoitukselle venytysrefleksin käynnistymisestä ei näytä olevan riittävää tutkimusten vahvistamaa perustetta. 

Tämän vuoksi AIS/kohdevenytysten teoreettista perustelua on syytä korjata siltä osalta, joka olettaa, että venytysrefleksi käynnistyy, jos venytys jatkuu yli kaksi sekuntia. Väitteestä voitaisiin luopua. Se ei muuttaisi kohdevenytysten tekemistä lainkaan, vaan muutos koskisi ainoastaan tapaa, jolla venyttelyä perustellaan, mutta ei vaikuttaisi siihenkään merkittävästi. Kohdevenytysten perusteiden merkittävin asia on venytysten kohdistaminen lihaksen kuormituslinjojen suuntaan ja lihaksen rentoluttaminen sekä toistojen liike ja hengittäminen toistojen rytmissä ja vielä hermo-lihasjärjestelmän oppiminen toistojen myötä. 

Korjaus ei vaikuta lainkaan tapaan, jolla venytykset tehdään 
Edelleenkin kohdevenytykset tehdään lyhyesti, enintään kaksi sekuntia ja kevyesti sekä rauhallisesti eli hengityksen tahtiin. Jos venytyksiä tehtäisiin hyvin voimakkaasti, venytysrefleksi käynnistyisi. Stä vältetään. Toisaalta venytysten toistojen lopussa, kun halutaan lisätä nivelen liikelaajuutta, venytystä voidaan tehostaa epämukavuuden tunteeseen saakka. Tässä kohtaa Mattes varoittaa liian voiman käytöstä. Pitää lopettaa venytyksen tehostaminen ennen kuin venytysrefleksi käynnistyy. Tämä varoitus on aiheellinen ja vastaa tutkimustietoa. 

On myös huomattava, että urheilulääketieteelliset kokeelliset tutkimukset AIS/kohdevenytysten vaikutuksesta liikkuvuuteen eivät tämän, vain kohdevenytysten yhtä ja itse asiassa tarpeetonta perustelua koskevan muutoksen takia muuttuisi lainkaan. Myös kaikki se, miten AIS/kohdevenyttely on vaikuttanut urheilijoiden tuloksiin, pysyy ennallaan, vaikka tätä yhtä ja tarpeetonta teoreettista perustelua korjataan.

Tästä korjauksesta seuranneita muutoksia on tehty kohdevenyttely-sivustoon huhtikuussa 2018. Muutokset ovat tarpeellisia, jotta AIS/kohdevenytykset hyväksytään urheilulääketieteen piirissä ja niiden monia hyödyllisiä vaikutuksia ruvetaan tutkimaan. 

Viittaukset:
Magnusson SP: Passive properties of human skeletal muscle during stretch manuevers: a review. Scand J Med Sci Sports, 1998; sivu 74.

Weppler CH and Magnusson SP: Increasing Muscle Extensibility: A Matter of Increasing Length or Modifying Sensation? Physical Therapy 90(3), 2010 sivu 443.