Korjaus kohdevenyttelyyn: venytysrefleksi ei käynnisty

Tutkijat totesivat 10-20 vuotta sitten, ettei ole näyttöä siitä, että venytysrefleksi käynnistyisi 2-3 sekunnin kuluttua venytyksen alusta. Venytysrefleksi kylläkin käynnistyy, jos venytetään hyvin voimakkaasti tai nopeasti (Magnusson 1998 sekä Weppler ja Magnusson 2010, kts. viitteet tämän tekstin lopussa.)

Aaron L. Mattesin mukaan venytysrefleksin käynnistymisen välttämiseksi piti venyttää enintään kaksi sekuntia. Tämä varoitus venytysrefleksistä levisi AIS/kohdevenytysten soveltajien kirjoituksiin ja on toistunut niissä laajasti ja pitkään. Myös suomeksi tehdyssä opaskirjassani on tämä varoitus. Tälle varoitukselle venytysrefleksin käynnistymisestä ei näytä olevan riittävää tutkimusten vahvistamaa perustetta.

Tämän vuoksi AIS/kohdevenytysten teoreettista perustelua on syytä korjata siltä osalta, joka olettaa, että venytysrefleksi käynnistyy, jos venytys jatkuu yli kaksi sekuntia. Väitteestä voitaisiin luopua. Se ei muuttaisi kohdevenytysten tekemistä lainkaan, vaan muutos koskisi ainoastaan tapaa, jolla venyttelyä perustellaan, mutta ei vaikuttaisi siihenkään merkittävästi. Kohdevenytysten perusteiden merkittävin asia on venytysten kohdistaminen lihaksen kuormituslinjojen suuntaan ja lihaksen rentoluttaminen sekä toistojen liike ja hengittäminen toistojen rytmissä ja vielä hermo-lihasjärjestelmän oppiminen toistojen myötä.

Korjaus ei vaikuta lainkaan tapaan, jolla venytykset tehdään

Edelleenkin kohdevenytykset tehdään lyhyesti, enintään kaksi sekuntia ja kevyesti sekä rauhallisesti eli hengityksen tahtiin. Jos venytyksiä tehtäisiin hyvin voimakkaasti, venytysrefleksi käynnistyisi. Stä vältetään. Toisaalta venytysten toistojen lopussa, kun halutaan lisätä nivelen liikelaajuutta, venytystä voidaan tehostaa epämukavuuden tunteeseen saakka. Tässä kohtaa Mattes varoittaa liian voiman käytöstä. Pitää lopettaa venytyksen tehostaminen ennen kuin venytysrefleksi käynnistyy. Tämä varoitus on aiheellinen ja vastaa tutkimustietoa.

On myös huomattava, että urheilulääketieteelliset kokeelliset tutkimukset AIS/kohdevenytysten vaikutuksesta liikkuvuuteen eivät tämän, vain kohdevenytysten yhtä ja itse asiassa tarpeetonta perustelua koskevan muutoksen takia muuttuisi lainkaan. Myös kaikki se, miten AIS/kohdevenyttely on vaikuttanut urheilijoiden tuloksiin, pysyy ennallaan, vaikka tätä yhtä ja tarpeetonta teoreettista perustelua korjataan.

Tästä korjauksesta seuranneita muutoksia on tehty kohdevenyttely-sivustoon huhtikuussa 2018. Muutokset ovat tarpeellisia, jotta AIS/kohdevenytykset hyväksytään urheilulääketieteen piirissä ja niiden monia hyödyllisiä vaikutuksia ruvetaan tutkimaan.

Viittaukset:

Magnusson SP: Passive properties of human skeletal muscle during stretch manuevers: a review. Scand J Med Sci Sports, 1998; sivu 74.

Weppler CH and Magnusson SP: Increasing Muscle Extensibility: A Matter of Increasing Length or Modifying Sensation? Physical Therapy 90(3), 2010 sivu 443.